Satuin vaihtamaan kanavaa, Nelosella menossa Kuorosota. Ja kuinkas sattuikaan, siellä oli esiintymässä Maija Vilkkumaa.
Tuosta naisesta tihkuu SEKSIÄ!
Maija ei ole normaalimittapuiden mukaan kaunis, ei povipommi eikä missi. Mutta jumalattoman seksikkään näköinen nainen. Huomasin sen ensimmäisen kerran jo vuonna varvas ja tossu, kun hänet livenä näin Imatralla BB-tapahtumassa.
Kaiken lisäksi pidän isosta osasta Maijan musiikkiakin, vaikka sitä jossain vaiheessa dumpattiin tajuntaani ihan liian kanssa.
My kind of a girl!
sunnuntai 15. helmikuuta 2009
tiistai 10. helmikuuta 2009
Sisustusvimmaa
Tuli pieni tauko kirjoitteluun, kun oli olevinaan kaikenlaista tekemistä. Ei minulla mitään ollut, ei vaan saanut aikaiseksi kirjoittaa. Korjataan se sitten nyt.
Niin siinä sitten kävi, että perjantaina 6.2.2009 aamulla allekirjoitin lainapaperit ja iltapäivällä kauppakirjan asunnosta. Hetken aikaa oli mittava summa rahaa tilillä, mutta ei sitä "iloa" kestänyt kuin muutaman minuutin. En päässyt edes oharia tekemään, kun lainan myöntänyt pankki siirsi rahat tililleni vasta kaupanteon yhteydessä :-). No, verkkotiliotteelta voin käydä tarkistamassa numerot, ihan isoiltahan nuo näytti.
Uusi asunto tyhjenee jo mahdollisesti tämän viikon lopulla, siispä ensi viikolla pääsen jo ehkä tekemään... tai ainakin aloittelemaan pientä pintaremonttia. Tähän olisi hyvin sopinut joku telkkarin remonttiohjelmista, olisi ollut mukavaa saada ammattilaiset asialle, sekä tekniseen toteutukseen että avaamaan omia ajatuksia sisustuksellisissa asioissa. Vuan ihe ne on kai mietittävä nyt.
Hedvig on ihan pähkinöinä, värisuunnitelmat oman huoneen osalta on muuttuneet jo pariin otteeseen. Nyt on sitten vaalean ruskeaa maalia ja jotain vähän tummempaa tapettia haluan-listalla. Ehtii ne vielä varmaan muuttumaan, kun en ole vielä ihan varmaksi päättänyt, laitanko sinne tapettia ollenkaan. Ei ole nimittäin kokemusta tapetoinnista, toisaalta, pienessä huoneessa voisi vaikka harjoitella... Siellä on kyllä muistaakseni lasikuitutapetti seinässä jo, eli saattaa mennä pelkästään maalilinjalle. Varsin lapsenomaisen boordin joudun jokatapauksssa irti repimään, eli jotain sille huoneelle on tehtävä.
Suuremmassa makkarissa onkin sitten mielenkiintoisempi urakka edessä. Sinne on innostuttu maalaamaan kultamaalilla jumalattoman isoja kukkia yhdelle isolle seinälle. Ne ei oikein istu omaan tyylikkyys-näkemykseeni, eli piiloon on saatava, tavalla tai toisella. Ehkä joudun niitä vähän hiomaan ja päälle tulee... joko tapettia tai maalia. Makkareissa on tumma pähkinä lattioissa, laminaatin muodossa, eli seiniä ei ehkä tule kovin tummiksi laitettua. Mahdolliset kalusteet (sänky + lipastoja) on myöskin kekiruskeaa, huomioväriksi voisi lisätä jotain elementtejä hiukan kirkkaammista väreistä. Värilastuja kävin jo eilen hakemssa, niitä ihmetellään sitten.
Aikomukseni on ottaa nyt vihdoin ja viimein makuuhuone omaan käyttööni, olenkin olohuoneessa asustanut reilut 1,5 vuotta. Makkariin verhot on hankittava, löytyisiköhän kierrätyskeskukselta, sieltä ostin aikoinaan aika hyvännäköiset paksut kangasverhot LMT:llekin. Nehän on muuten edelleen tallessa... kassotaan sattuuko vihreä yhteenkään värilastuun. Jonkinlainen pehmeä matto menee myös ostoslistalle, laminaattilattia tuntuu aika vilpoisalta paljaan jalan alla. Ja koristetyynyjä tietysti, jos sen sängyn saan hankittua. Ikeassa on yksi aika kivan näköinen, samaa sarjaa löytyy myös lipastoja. Jotenkin miellyttävät minun silmääni.
Ninni esitti, että noihin lipastoihin voisi laittaa vielä jotkin tyylikkäät vetimet... Noita lipastoja ajattelin laittaa kolme kappaletta, asunnossa on aika nihkeästi kaappitilaa ( miksi hemmetissä niissä aina säästetään?), eli vaatteille tilaa tarvitaan. Onhan siellä se maailman ihanin vaatehuone tietty, tekisi vaan mieleni purkaa pois koko hökötys. En muista että sitä olisi meillä koskaan saatu pidettyä siistinä ja tavaroita järjestyksessä. Pirun keksintö koko vaatehuone.
Olohuone onkin sitten kokonaan oma lukunsa. Lattia on vaaleaa lautaparkettia, lienee koivua tai vaahteraa. Se pitäisi ainakin hioa ja lakata, mietin myös sävyttämistä hiukan tummemmaksi. Yhdellä seinällä on aika karmeen näköinen tapetti, jonkinlaista kukkakuviota, ei käy ei! Eli se menee ainakin uusiksi, eilen käytiin Hetan kanssa katselemassa vaihtoehtoja. Yksi raitatapetti näytti aika hyvältä, ei ole kovin voimakas kontrasti, mutta kuitenkin erottuva. Vaalea beesi ja hiukan kultaan vivahtava, raidat tasaleveitä. Siitä se saattaa lähteä, olohuoneen perusväritys. Matto minulla jo onkin, vaalea beesi sekin (pesulaan pitäisi viedä, joku on sen liannut). Sohva ja kalusteet on sitä tummaa ruskeaa, sattuu hyvin yhteen värilastuun oikeastaan kaikki elementit. Näkyy huomiovärinä olevan myrkynvihreä tuossa lastussa, eli sen saatan ohittaa, kun ei taida mitään sen väristä olla. Gongatkin on punaiset, mutta ne sointuu hyvin verhoihin. Aiemmin hankkimiini olohuoneen verhoihin olen ollut tosi tyytyväinen, näyttävät edelleen hyviltä ja tulevat näyttämään siltä myös uudessa sijainnissaan.
Keittiö ja ruokailutila jäävät varmaan aika peruskuntoon, korkeintaan maalia seinään räppään. Ruokapöytä tekisi mieli vaihtaa tummanruskeaksi, mutta saattaa budjetti olla kohta tapissaan, harmi sinänsä, aika hyvännäköisiä ruokaryhmiä on ollut halvennuksessa tarjolla.
Keittiön tasot menee varmaan jossain vaiheessa vaihtoon, valkoinen laminaatti ei sytytä, tilalle olen ajatellut ihan puutasoja. Samalla joutuu kyllä vaihtamaan myös altaat ja hanatkin, eli se tapahtunee joskus myöhemmin.
Saunaan kiinnostaisi laittaa valaistusta uusiksi, paneelit itsessään on aika hyväkuntoiset. Nykyisin on mukavannäköisiä led-valoja saunaankin, niitä on tutkittava. Jossain näin myös saunaan asennetun kiviseinäjäljitelmän, olipa aika hulppean näköinen. Saattaisi sopia tuollaiseen pienempäänkin saunaa, saisi aika helposti pientä katseenvagitsijaa. Harkinnassa pidetään sitäkin.
Sisustaminen ja itselleen tilojen rakentaminen on aika mukavaa puuhaa, ainakin näin suunnittelun tasolla. Itse toteutus onkin sitten uuden jutun aihe, minulla on taustoista huolimatta varpaat aika keskellä kämmentä. Eikä nykymateriaalien hinnoilla viitsi montaa kertaa harjoitella, edullisemmaksi tule palkata ammattilaiset tekemään kerralla kuntoon. yritän minä silti jotain itsekin tehdä.
Tässähän alkaa jännitys vähän nouseen... :-)
Niin siinä sitten kävi, että perjantaina 6.2.2009 aamulla allekirjoitin lainapaperit ja iltapäivällä kauppakirjan asunnosta. Hetken aikaa oli mittava summa rahaa tilillä, mutta ei sitä "iloa" kestänyt kuin muutaman minuutin. En päässyt edes oharia tekemään, kun lainan myöntänyt pankki siirsi rahat tililleni vasta kaupanteon yhteydessä :-). No, verkkotiliotteelta voin käydä tarkistamassa numerot, ihan isoiltahan nuo näytti.
Uusi asunto tyhjenee jo mahdollisesti tämän viikon lopulla, siispä ensi viikolla pääsen jo ehkä tekemään... tai ainakin aloittelemaan pientä pintaremonttia. Tähän olisi hyvin sopinut joku telkkarin remonttiohjelmista, olisi ollut mukavaa saada ammattilaiset asialle, sekä tekniseen toteutukseen että avaamaan omia ajatuksia sisustuksellisissa asioissa. Vuan ihe ne on kai mietittävä nyt.
Hedvig on ihan pähkinöinä, värisuunnitelmat oman huoneen osalta on muuttuneet jo pariin otteeseen. Nyt on sitten vaalean ruskeaa maalia ja jotain vähän tummempaa tapettia haluan-listalla. Ehtii ne vielä varmaan muuttumaan, kun en ole vielä ihan varmaksi päättänyt, laitanko sinne tapettia ollenkaan. Ei ole nimittäin kokemusta tapetoinnista, toisaalta, pienessä huoneessa voisi vaikka harjoitella... Siellä on kyllä muistaakseni lasikuitutapetti seinässä jo, eli saattaa mennä pelkästään maalilinjalle. Varsin lapsenomaisen boordin joudun jokatapauksssa irti repimään, eli jotain sille huoneelle on tehtävä.
Suuremmassa makkarissa onkin sitten mielenkiintoisempi urakka edessä. Sinne on innostuttu maalaamaan kultamaalilla jumalattoman isoja kukkia yhdelle isolle seinälle. Ne ei oikein istu omaan tyylikkyys-näkemykseeni, eli piiloon on saatava, tavalla tai toisella. Ehkä joudun niitä vähän hiomaan ja päälle tulee... joko tapettia tai maalia. Makkareissa on tumma pähkinä lattioissa, laminaatin muodossa, eli seiniä ei ehkä tule kovin tummiksi laitettua. Mahdolliset kalusteet (sänky + lipastoja) on myöskin kekiruskeaa, huomioväriksi voisi lisätä jotain elementtejä hiukan kirkkaammista väreistä. Värilastuja kävin jo eilen hakemssa, niitä ihmetellään sitten.
Aikomukseni on ottaa nyt vihdoin ja viimein makuuhuone omaan käyttööni, olenkin olohuoneessa asustanut reilut 1,5 vuotta. Makkariin verhot on hankittava, löytyisiköhän kierrätyskeskukselta, sieltä ostin aikoinaan aika hyvännäköiset paksut kangasverhot LMT:llekin. Nehän on muuten edelleen tallessa... kassotaan sattuuko vihreä yhteenkään värilastuun. Jonkinlainen pehmeä matto menee myös ostoslistalle, laminaattilattia tuntuu aika vilpoisalta paljaan jalan alla. Ja koristetyynyjä tietysti, jos sen sängyn saan hankittua. Ikeassa on yksi aika kivan näköinen, samaa sarjaa löytyy myös lipastoja. Jotenkin miellyttävät minun silmääni.
Ninni esitti, että noihin lipastoihin voisi laittaa vielä jotkin tyylikkäät vetimet... Noita lipastoja ajattelin laittaa kolme kappaletta, asunnossa on aika nihkeästi kaappitilaa ( miksi hemmetissä niissä aina säästetään?), eli vaatteille tilaa tarvitaan. Onhan siellä se maailman ihanin vaatehuone tietty, tekisi vaan mieleni purkaa pois koko hökötys. En muista että sitä olisi meillä koskaan saatu pidettyä siistinä ja tavaroita järjestyksessä. Pirun keksintö koko vaatehuone.
Olohuone onkin sitten kokonaan oma lukunsa. Lattia on vaaleaa lautaparkettia, lienee koivua tai vaahteraa. Se pitäisi ainakin hioa ja lakata, mietin myös sävyttämistä hiukan tummemmaksi. Yhdellä seinällä on aika karmeen näköinen tapetti, jonkinlaista kukkakuviota, ei käy ei! Eli se menee ainakin uusiksi, eilen käytiin Hetan kanssa katselemassa vaihtoehtoja. Yksi raitatapetti näytti aika hyvältä, ei ole kovin voimakas kontrasti, mutta kuitenkin erottuva. Vaalea beesi ja hiukan kultaan vivahtava, raidat tasaleveitä. Siitä se saattaa lähteä, olohuoneen perusväritys. Matto minulla jo onkin, vaalea beesi sekin (pesulaan pitäisi viedä, joku on sen liannut). Sohva ja kalusteet on sitä tummaa ruskeaa, sattuu hyvin yhteen värilastuun oikeastaan kaikki elementit. Näkyy huomiovärinä olevan myrkynvihreä tuossa lastussa, eli sen saatan ohittaa, kun ei taida mitään sen väristä olla. Gongatkin on punaiset, mutta ne sointuu hyvin verhoihin. Aiemmin hankkimiini olohuoneen verhoihin olen ollut tosi tyytyväinen, näyttävät edelleen hyviltä ja tulevat näyttämään siltä myös uudessa sijainnissaan.
Keittiö ja ruokailutila jäävät varmaan aika peruskuntoon, korkeintaan maalia seinään räppään. Ruokapöytä tekisi mieli vaihtaa tummanruskeaksi, mutta saattaa budjetti olla kohta tapissaan, harmi sinänsä, aika hyvännäköisiä ruokaryhmiä on ollut halvennuksessa tarjolla.
Keittiön tasot menee varmaan jossain vaiheessa vaihtoon, valkoinen laminaatti ei sytytä, tilalle olen ajatellut ihan puutasoja. Samalla joutuu kyllä vaihtamaan myös altaat ja hanatkin, eli se tapahtunee joskus myöhemmin.
Saunaan kiinnostaisi laittaa valaistusta uusiksi, paneelit itsessään on aika hyväkuntoiset. Nykyisin on mukavannäköisiä led-valoja saunaankin, niitä on tutkittava. Jossain näin myös saunaan asennetun kiviseinäjäljitelmän, olipa aika hulppean näköinen. Saattaisi sopia tuollaiseen pienempäänkin saunaa, saisi aika helposti pientä katseenvagitsijaa. Harkinnassa pidetään sitäkin.
Sisustaminen ja itselleen tilojen rakentaminen on aika mukavaa puuhaa, ainakin näin suunnittelun tasolla. Itse toteutus onkin sitten uuden jutun aihe, minulla on taustoista huolimatta varpaat aika keskellä kämmentä. Eikä nykymateriaalien hinnoilla viitsi montaa kertaa harjoitella, edullisemmaksi tule palkata ammattilaiset tekemään kerralla kuntoon. yritän minä silti jotain itsekin tehdä.
Tässähän alkaa jännitys vähän nouseen... :-)
perjantai 6. helmikuuta 2009
Welcome to real world.
Lyhyestä virsi kaunis, Ninnin mietteitä kiteytettynä :-)
Sanomalehti Itä-Savo, 5.2.2009, Kivaa/Ei kivaa.
Sanomalehti Itä-Savo, 5.2.2009, Kivaa/Ei kivaa.
maanantai 2. helmikuuta 2009
Ylpeä isä
On se vaan myönnettävä, että olen edelleen suunnattoman ylpeä isä. Kolme tytärtä on pidetty hengissä, opetettu kävelemään, puhumaan, syömään ja juomaan. Ja kaikista on tullut varsin mallikelpoisia kansalaisia.
Vanhimmainen, Piia, on kahden maailman suloisimman tytön (vaikka Milstu nyt vähän vierastaakin...) äiti. Selviytynyt omista nuoruuden ajan härdelleistään ja osoittautunut huolehtivaksi ja terveellä järjellä varustetuksi vanhemmaksi.
Keskimmäinen, Ninni on ollut ns. helppo lapsi koko ikänsä. Ei ole hirveästi turhaa melua itsestään pitänyt, hoitanut asiansa pääsääntöisesti hienosti. Ja tällä hetkellä painaltaa tukka putkella maailman turuilla, eli Lontoossa. Tytöstä on kasvamassa hyvinkin itsellinen ja itseensä luottava nuori nainen.
Viimeisin vaan ei vähäisin, Heta... taiteellinen, musiikissa erittäin lahjakas nuori teini. Angsti iskee päälle välillä, mutta ainakin vielä niistä on selvitty puhumalla ja hetken aikaa mököttämällä. Tiedän että olen helisemässä Hetan kanssa, kunhan muutama vuosi vielä mennään, mutta asiaanhan se kuuluu, ei vanhemmuuden ole tarkoitettukaan olevan mikään piece of cake.
Itse olen näin iän myötä joutunut monta kertaa asettelemaan elämäni palikoita erilaisiin muodostelmiin, ja kun itsestä oikein huonolta tuntuu, olen nuo tyttäret-palikat kaivanut päälimmäiseksi. Niillä on ollut hyvä ohittaa monta sellaista asiaa, mitkä omasta mielestä on menneet enemmän tai vähemmän metsikköön.
On miulla mukavat ja fiksut lapset! Vaikka ite sanonkin.
Vanhimmainen, Piia, on kahden maailman suloisimman tytön (vaikka Milstu nyt vähän vierastaakin...) äiti. Selviytynyt omista nuoruuden ajan härdelleistään ja osoittautunut huolehtivaksi ja terveellä järjellä varustetuksi vanhemmaksi.
Keskimmäinen, Ninni on ollut ns. helppo lapsi koko ikänsä. Ei ole hirveästi turhaa melua itsestään pitänyt, hoitanut asiansa pääsääntöisesti hienosti. Ja tällä hetkellä painaltaa tukka putkella maailman turuilla, eli Lontoossa. Tytöstä on kasvamassa hyvinkin itsellinen ja itseensä luottava nuori nainen.
Viimeisin vaan ei vähäisin, Heta... taiteellinen, musiikissa erittäin lahjakas nuori teini. Angsti iskee päälle välillä, mutta ainakin vielä niistä on selvitty puhumalla ja hetken aikaa mököttämällä. Tiedän että olen helisemässä Hetan kanssa, kunhan muutama vuosi vielä mennään, mutta asiaanhan se kuuluu, ei vanhemmuuden ole tarkoitettukaan olevan mikään piece of cake.
Itse olen näin iän myötä joutunut monta kertaa asettelemaan elämäni palikoita erilaisiin muodostelmiin, ja kun itsestä oikein huonolta tuntuu, olen nuo tyttäret-palikat kaivanut päälimmäiseksi. Niillä on ollut hyvä ohittaa monta sellaista asiaa, mitkä omasta mielestä on menneet enemmän tai vähemmän metsikköön.
On miulla mukavat ja fiksut lapset! Vaikka ite sanonkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)