Tavis tahtoo kaikenlaista

Nykymaailma on täynnä kaikenlaista kivaa. Osa on välttämätöntä, niinkuin vaikkapa asunto ja vaatteet. Niin ja ruoka ja juoma...
Sitten on paljon myös sellaista, jonka olemassaolo ei ole välttämätöntä, mutta helpottaa kuitenkin elämistä ja olemista. Puhelin, auto, toiset vaatteet, pesukone...
Ja sitten on tietysti turhakkeet, joita ilman emme näköjään enää tule toimeen. Tietokoneet, taulu-TV, digiboksi, stereot, DVD-soitin...

Vaikka kuinka ollaan taviksia, lähestulkoon kaikki meistä, niin noihin turhakkeisiin ollaan valmiita sijoittamaan rahaa, paljon rahaa. Jotkut (itseni mukaan lukien) ovat valmiita tinkimään jostain tarpeellisestakin, korvaten sen jollain uudella mukavalla turhakkeella.
Omalla hankintalistallani on tällä hetkellä isompaa ja pienempää, osa tarpeellista ja osa turhaa (mutta kivaa).

Päällimmäisenä on nyt ISO juttu, asunto! Muutaman kuukauden olen asiaa mielessäni pyöritellyt, miettinyt, tuumaillut. Yksi kohde on tiedossa, siitä on jo tarjouskierrokset käyty ja olen oman viimeisen hintani tiskiin iskenyt. Ota tai jätä! Asia on myyjän osalta vielä auki, en ole viimeistä vastausta saanut. Maanantai 26.1 on nyt takarajana.
Kovin on mielenkiintoinen prosessi ollut, kun yksin ja itsekseen olen tuota asiaa pähkäillyt. Pankkien lainalaskurit ja Excel on ollut kovassa käytössä, skenaarioita olen hieronut, kokeillut, testannut ja laskenut. Olen miettinyt myös "entäs jos..." malleja. Jos työt loppuu, tai jos lomautukset iskee, tai jos runko ei kestä. Mitäs sitten tehdään??!!
Hangalaa... aiemmassa elämässä oli toinen osapuoli, joku jonka kanssa keskustella asiasta, saada vahvistusta tai jarruja, riippuen tilanteesta. Silti tuli aikoinaan, hulluina vuosiana, tehtyä aika huonoja valintoja ja ratkaisuja. Oppirahat oli katkeria maksaa. Mutta tuli maksetuksi silti.

Ehkä tuon takia tässä ja nyt tuon ratkaisun tekeminen onkin ollut varsin vaikeaa. Isot rahat kyseessä kuitenkin, jos kohta, vuokraisäntä motivoi omalta osaltaan asunnon hankkimispäätöstä ihan reippaasti, n. 7 % vuokran korotuksella, muutenkin jo hiukan yläkantissa olevaan vuokraan. Mielummin senkin summan kantaa jonnekin, josta ehkä tulevaisuudessa saa muutaman roposen takaisinkin. Korkotaso on nyt aika kiva kyllä... Euribor 12


No, sitten on niitä muitakin haluja :-). Tallentava Handan:in digiboksini kiukuttelee, hävittää välillä mielestään kaiken ymmärryksen tämän maailman päälle. Korjautuu kyllä yleensä virrattoman tilan jälkeen, mutta on se silti ärsyttävä. Kun pitää nousta sohvalta sitä potkiskelemaan takaisin tajuihinsa.
Että uutta tekisi mieli, kun noita ei oikein enää kannata pahemmin korjauttaa. Tarjolla on jos vaikka mitä merkkiä/mallia/kokoa, ominaisuuksia luetellaan paperilla pitkät litaniat. Tuskin niitä kaikkia edes tarvitaan, mutta kun ne näyttää hyvältä... paremmalta kuin naapurilla?! Kaipa se on vaan käveltävä kauppaan ja otettava joku, toivottavasti toimiva. Joku niistä...

Pleikkari, PS3, pelikonsoli. Tytär pistää painetta, tai oikeamminkin käy viivytystaistelua, niinkuin minäkin. Ei me sitä varsinaisesti tarvittaisi, tietokoneita ja sitä kautta pelejäkin on taloudessa tällä hetkellä enemmän kuin on käyttäjiä. Luulisi riittävän, mutta kun sellainen musta ja kiiltävä olisi aika makee tuossa mustan ja kiiltävän taulu-TV:n vieressä. Ostin sen telkkarinkin reilu vuosi sitten, en tarpeeseen, vaan kun näytti hyvältä. 32", eli ei mikään seinäntäyttävä koriste.
Olen odotellut pleikkarin hinnan tippumista, aika hitaasti tuntuu tulevan taviksen valuuttakenttään sopivaksi. Ja on tuossakin se valinnan vaikeus, ottaako PS2 vai PS3? Kakkonen on jo hinnaltaan älyllinen, kolomonen on taas parempi, nopeampi, tyylikkäämpi... status se status! Ja maksaa...

Pikkulikka on puhelinten suurkuluttaja. En edes muista monesko on nyt menossa, mutta on sillä varmaan yhtä monta ollut kuin minullakin, ja minulle sentään firma hankkii ne! Peruskapula on neidillä, on kamera, radio, soittaa mp3:siakin. Mutta kun pitäisi olla kivempi, pienempi, parempi, uusi!!!! Ei noita viitsis olla aina ostelemassa, tuokin on kimppakalikka, eli ei edes kokonaan maksettu. Köyhäilin suotta kun otin likoille liittymät. Moiset lelut olisi voinut maksaa saman tien ja unohtaa koko juttu. Nyt se unohtaminen on vähän hankalampaa, mutta ei ylitsepääsemätöntä.

Notta tuollaisia hankintoja olisi nyt käsiteltävänä. Mietitään mietitään :-)