sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Merkkiuskovaisuutta

Minua henkilökohtaisesti alkaa päivä päivältä ottaa enemmän päähän yleisesti vallitseva tila, missä tietoteknisiä laitteita vertaillaan hullunlailla. Windows sitä Macci tätä, Nokia sitä ja iPhone tätä.

Käyttäjät nousevat barrikaadeille kerta toisensa jälkeen, argumentit ei varsinaisesti muutu (... niin, kun ei ne ominaisuudetkaan ihan viikoittain muutu) ja loppujen lopuksi kommenttien sisältö siirtyy itse tekniikoista ja minaisuuksista henkilökohtaisiksi. Siis vittuiluksi.
Mikä ihme siinä on, ettei jokainen voisi tahollaan käyttää sitä omistamaansa laitetta, ilman että naapurin laitetta tarvitsee mollata? Vai onko niin, että sen oman laitteen ominaisuudet ei vastaakaan haluja, ja pettymys on purettava siihen, että kaverilla olevaa härpäkettä mätettään paskakokkareilla sen kun ehditään.

Mökin Miinalle ja/tai Manulle riittää erikoisen hyvin, että esim. puhelin toimii. Sillä voi soittaa, siihen voi soittaa ja jos oikein haluaa brassailla, tekstiviestit suuntaan ja toiseenkin kulkee. Ei tarvita datayhteyksiä, ei tarvita kalentereita (...Allakka toimii edelleen). Ei soiteta musiikkia eikä katsella videoita PUHELIMELLA! Tämän tason laitteissa on valinnanvaraa vaikka kuinka paljon, yksi ostaa Nokialaista, toinen Samsungia, kolmannelle käy Sony Ericsson jne jne. Malleja on loputtomiin kaikilla.

Sitten nämä pahimmat torvensoittajat, ns. ammattilaiset. Ollaan niin tärkeitä, että kapulasta pitää löytyä kaikki mahdolliset kilkkeet, valot ja vitkuttimet. Ja sitten ihmetellään, kun akku kestää puoli päivää, yhteydet katkeilee jatkuvasti, tai että kas perhanaa, karmee puhelinlasku yllättää.
Haa, sitä yleensä saa mitä tilaa. Monessa tapauksessa laittamalla se oma tärkeys johonkin järjelliseen tasoon, elämä helpottuu moneltakin osin. Voi joskus jossain vaikkapa istua laiturin nokassa ja uittaa varpaita vedessä, ilman että toinen käsi hamuaa ja näpeltää sitä monitoimi-äly-mikätahansa kalikkaa. Kokeilkaa joskus.

Omalle kohdalleni on sattunut vain hyviä ja toimivia laitteita, merkkiin ja malliin katsomatta. Kännyköissä, tietokoneissa, DVD-soittimissa jne. Kaikkia niitä olen osannut käyttää, kaikilla niillä olen saanut toimitettua sen mitä minun on yleensä tarvinnut toimittaa. Eikä minin ole tarvinnut toisten laitteita haukkua, kukin näppäilee omaansa, on se sitten hyvä tai ei.

Harvoin tässä maailmassa tapahtuu asioita, joista tiedon saaminen vaikka vasta huomenna pahemmin omaa mikrokosmosta heilauttaa. Ihan oikeasti!

1 kommentti:

  1. Niinpä,oikeassa olet. Ainakin mökin Miina pärjää
    yksinkertaisila/tosi yksinkertaisilla laitteilla,kun vielä oppis näitäkin käyttämään. Mut onneksi on keneltä pyytää apua:))))

    Terveisiä vaan apua antavalle! Mani.

    VastaaPoista